LePyn B-tyttöjen Espanjan-terveiset

3.5.2012











B-tytöt viettivät pääsiäisen aikoihin unohtumattoman viikon Espanjassa, Santa Susannassa.

 

Matkaan lähdettiin kahdella joukkueella, ja myös konkreettisesti kahdessa osassa, koska lentojen saaminen siirtyneen turnausviikon jälkeen ei enää ollutkaan aivan itsestäänselvyys. Toinen puolisko siis lähti matkaan perjantaina jo aamuyöllä, vietti muutaman tunnin Riikassa, mutta lopulta voitti itselleen ylimääräisen iltapäivän matkakohteessa. Toinen puoli taas (minä mukaan lukien) lensi mukavasti Finnairin suorilla lennoilla yhdessä EBT:n kanssa, mutta pääsi perille vasta keskiyön aikoihin.
 

Lauantaina runsaan buffet-aamiaisen jälkeen lähdettiin innokkaimpien kanssa heti shoppailemaan Barcelonaan, jonne oli reilun tunnin junamatka. Muilla oli vapaata oleskelua  Santa Susannassa, mikä tarkoitti altaalla/rannalla oleskelua, poikien bongaamista ja kaupoissa kiertelyä. Kaikki tekivät Barcelonasta heti löytöjä, ja erityisesti Pull & Bear oli suosittu liike niin tyttöjen kuin valmentajienkin keskuudessa.
 

Iltapäivällä palasimme Santa Susannaan, missä pidettiin turnauksen avajaiset. Avajaisissa soitettiin jokaisen maan kansallislaulu, kapteenit kiersivät joukkueensa nimikyltin kanssa ympäri kenttää ja lopuksi paikalliset sirkustaiteilijat (mitä sitten olivatkaan ;) näyttivät taitojaan.  Huuto ja kannustus oli hurjaa, mitä Suomi-tytöt hieman ihmeissään seurasivat. Avajaiset huipentuivat U18-poikien peliin, joka tosin näytti alkulämmittelyn jälkeen niin surkeatasoiselta, että ainakin valmentajat lähtivät kipittämään kohti hotellia.
 

Sunnuntaina oli aamupäivällä taas vapaa-aikaa, koska pelasimme vasta iltapäivällä. Sää oli edelleen hieno, joten suurin osa porukasta vietti päivän altailla. Iltapäivän peleissä Orange sai vastaansa joukon ranskalaisia, joiden tahdissa ensimmäinen puoliaika mentiin. Vastustaja juoksi hyvää nopeaa ja heitti lähes kaikki heitot kolmosen sisäpuolelta koriin. Toiselle puoliajalla pääsimme peliin mukaan, ja pelasimmekin tasaisesti, mikä ei kuitenkaan voittoon asti riittänyt. White avasi oman ottelusarjansa hienosti voittamalla pisteellä puolikkaan PuHun, jonka ainakin sarjojen perusteella (alueellinen ja valtakunnallinen I div.) olisi pitänyt olla kovempi. Illalla oli jälleen vapaa-aikaa luvassa ja lisäksi kävimme viereisessä diskossa tanssimassa. Tähän mennessä tytöt olivat löytäneet jo seuraakin, ja tästähän paikan sisäänheittäjä tykkäsi – 16 tytön lisäksi paikkaan asteli saman verran poikia J Loppuillasta jätettiinkin jo ensimmäisiä jäähyväisiä, kun osa pojista oli lähdössä seuraavana päivänä kotiin.
 

Maanantaina sää oli huonompi, ja vietimme aamupäivän sisällä yhdessä. Porukka oli jaettu neljään ryhmään, joiden tehtävänä oli tehdä lomalööppi. Suurin osa lööpeistä käsitteli vuosisadan rakkaustarinoita ja särkyneitä sydämiä, mutta mahtui mukaan myös edellisen päivän PuHu-pelin uutinenkin. Lomalööpin lisäksi jokaisen ryhmän piti valita yksi henkilö, josta ryhmä keksii yhden totuuden ja kaksi valhetta ja muiden ryhmien piti kysymysten avulla selvittää, mikä väitteistä on tosi. Aamupäivän yhteistoiminta oli tosi onnistunut, ja kaikki ryhmät paneutuivat kisaan kunnolla. Iltapäivän pelissä Orange taisteli hyvin, mutta yhteinen pelivire ei vieläkään löytynyt, ja joukkue joutui jälleen taipumaan, tällä kertaa unkarilaiselle Beacille. White puolestaan jatkoi vahvaa otettaan ja voitti saksalaisen HBC Hürtherin. Illallisella olikin sitten superyllätys, kun keittiön henkilökunta oli Maritan vihjeestä loihtinut Mimmille 16-vuotissynttäreiden kunniaksi hienon kakun. Lisäksi Mimmi sai oranssin terveisillä koristellun sweet sixteen -”kortin” sekä valmentajien valitseman t-paidan.
 

Tiistaina pelasimme aamulla viimeiset alkusarjan ottelumme. Orange joutui toteamaan EBT 97:n heittovoimaisen joukkueen paremmaksi, ja myös Whiten peli takkusi. White nousi kuitenkin 15 pisteen tappioasemasta taistelemaan voitosta, mutta lopulta hävisi niukasti. Kaksi voittoa ja yksi tappio eivät pelien mentyä ristiin riittäneet jatkopeleihin, vaan molempien joukkueiden pelit päättyivät tähän. Jatkoimme kuitenkin pelejä rannassa syöttöpelin, rantafutiksen ja jenkkifutiksen voimin. Pelien päättyessä ukkonen oli jo yllättänyt ja kastellut meidät, joten päätimme hypätä mereen. Lähes koko kööri oli menossa mukana, ja Anukin saatiin aaltoihin Vilman ja Emman avustuksella. Rannasta tullessa innokkaimmat hyppäsivät märissä vaatteissaan vielä hotellin uima-altaaseen, ja tytöillä oli niin kivaa, ettei hotellin henkilökunta kehdannut heitä pois ajaa, vaikka meno kiellettyä varmasti olikin.. ;) Illalla ei pelien päättymistä enää surtu etenkään, kun matka vei taas tutuksi tulleeseen diskoon ja kaikille halukkaille löytyi tanssittaja.
 

Illan tanssit veivät veronsa, ja seuraavana aamuna Barcelonaan lähti odotettua pienempi porukka. Päivä oli kuitenkin onnistunut, ja vietimme sen kaupungille shoppaillen sekä Ciutadellen puistossa lounasleivät nauttien ja kuvia räpsien. Allekirjoittanut samoili myös katedraalin takana olevilla ihanilla pikkukujilla Barcelonan ainutlaatuisesta fiiliksestä nauttien. Illalla pelattiin finaalipelit, ja hieman hölmöksi homma meni, kun sarjassamme voitosta taistelivat keskenään EBT 97 ja 96, joista vanhempi vei voiton selvin lukemin. Tätä kiinnostavampi oli tyttöjen mielestä U18-finaali, jossa täydeksi yllätykseksi pelasivat avajaispelin joukkueet . Taso ei siis taaskaan päätä huimannut (väitän, että U16-tyttöjen sarja oli paljon tasokkaampi ;), mutta tytöt olivat innoissaan keltaisissa Cheshiren kannatusasuissaan, Anna megafoneineen kaikkineen. Muiden ollessa Barcelonassa oli siis ehditty hieromaan lähempää tuttavuutta näiden brittipoikien kanssa.. Illalla oli tarkoitus mennä ajoissa nukkumaan, koska seuraavana päivänä oli kaikille pakollinen Barcelona-päivä, mutta toisin kävi. Turnauksen palkintojenjako alkoi vasta klo 23, ja siellähän piti olla paikalla, koska kaikki joukkueet saivat pokaalin menetyksestään riippumatta.
 

Viimeinen päivä vietettiin siis kaikki Barcelonassa. Pakollinen nähtävyys oli tällä kertaa Park Guëll, jossa ihasteltavaa riitti. Tämän jälkeen halukkaat (eli lähes kaikki) pääsivät taas ostoksille. Santa Susannassa jaoimme pelien tsempparit, kokosimme matkan tapahtumia ja hoidimme myös vaikeampia velvoitteita. Anu ja minä kerroimme vihdoin tytöille, ettemme kumpikaan jatka ikäluokkien matkassa ensi kaudella. Reaktio oli jopa odotettua voimakkaampi, eikä osalla meinannut tulla itkusta loppua L Onneksi illan diskoilu kuitenkin pelasti, ja vietimme yhdessä hienon viimeisen illan tanssien ja laulaen DJ:n kannustaessa ”Finland ladieseja.”  Perjantaina kotiin palasi äärimmäisen väsynyt ja hieman haikea, mutta todella onnellinen tyttöporukka.
 

Matka oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut, vaikka pelillisesti olisimme voineet pärjätä paremminkin. Mukavaa yhdessäoloa kuitenkin riitti, ja kauden (tai oikeastaan usean kauden, koska sekä minä että Anu lopetamme 96 - 97 -ikäluokkien valmentamisen) päätösmatkaksi turnaus sopi, vaikka pelejä vähän olikin. Tytöille turnaus oli mahtava elämys: he pääsivät näkemään Euroopan korismenoa, tutustumaan useisiin uusiin ihmisiin, parantamaan kielitaitoaan (vaikka tässä kohtaa useampi kyllä taisi ymmärtää asian hieman väärin.. ;) ja viettämään viimeisiä hetkiä ”parhaasta kaudesta ikinä”, kuten yksi tytöistä asian ilmaisi.

Kiitos kaikille tytöille ja Anulle hyvin sujuneesta reissusta ja koko kaudesta. Teidän kanssanne on ollut ilo tehdä töitä. Erityiskiitos vielä Maritalle, jota ilman matka ei olisi onnistunut.
 

-sini :)