Kausi 1971 - 1972

Vuonna 1971 LePy täytti 40 vuotta. Puheenjohtajana toimi Pentti Kämäräinen, toiminnanjohtajana ja varapuheenjohtajana Kalle Lundsten.

Valmentajia oli jo 5: Mauri Virtanen valmensi Suomensarjaa pelaavaa edustusjoukkuetta, Kalle Lundsten ja Tapio Räsänen poikia sekä Erkki Saaristo ja Pia Uotila tyttöjä. Leppävaarit ja Risala olivat myös LePyn miesten joukkueita. Tytöille oli edelleen tarjolla myös voimistelua.

Pojat oli jaettu 4 juniorijoukkueeseen. Mikropojat olivat syntyneet vuonna 1961 ja sen jälkeen, minit vuosina 1959 - 1960. C-juniorit olivat vuonna 1957 - 1958 syntyneitä ja A- ja B-juniorit vuosina 1953 - 1956.

Suomessa järjestettin tällä kaudella ensimmäisen kerran koripalloa mikrotasolla, ja LePykin osallistui sarjapeleihin, itse asiassa neljällä poikajoukkueella: A- ja C-juniorit, minit ja mikrot.

Minityttöjen koripalloilu aloitettiin syksyllä 1971. LePyn minitytöt pelasivat heti ensimmäisellä kaudellaan Helsingin piirin minityttösarjaa ja voittivat koko sarjan. Joukkue pääsi SM-turnaukseen Nokialle, jossa sijoituttiin neljänsiksi.

Tyttöjä oli LePyssä tuolla kaudella 2 ryhmää, 13-vuotiaat ja sitä nuoremmat sekä 13 - 18-vuotiaat.

Harjoituspaikkoina junioreilla olivat Leppävaaran ja Lintuvaaran kansakoulut sekä Mäkkylän molemmat kansakoulut.

Jäsenmaksu oli mineiltä ja mikroilta 2 markkaa per vuosi ja muilta junioreilta 5 markkaa.

Nämä pojat esiintyvät myös kausjulkaisussa 1971 - 1972. Lienevätkö mikropoikia (1961 ja sen jäkeen syntyneitä)?

40-vuotisjuhlalehden pääkirjoitus

Leppävaaran Pyrintö ry:n nyt tãyttäessä 40 vuotta marraskuun 23 p:nä, lienee aiheellista muistella vähän menneitä, monelle varsinkin vanhemman polven pyörintöläiselle niin kovin tuttuja asioita vuosien takaa.

Paljon on tosiaan muuttunut niistä ajoista 40 vuotta sitten, jolloin urheiluseuramme syntysanat lausuttiin ja seuran asioita hoiti sen ensimmäisenä johtokuntana Lauri Hintsanen, Vladi Forsblom (sittemmin Marmo), Aarre Sutinen, Haakon Meriläinen, Sven Lundell, Heikki Hintsanen ja Voitto Sutinen. Johtokunnassa istui siis koko seuran jäsenistö.

Vuosien varrella on valittu monta johtokuntaa ja monasti ovat kasvot vaihtuneet, mutta jotkut ovat jaksaneet ja jatkaneet vuodesta toiseen. Kauimmin ovat nykyisen johtokunnan jäsenistä olleet eri iuottamustoimissa mukana Helena Seitsamo, aikakirjojen mukaan vuodesta 1945 lähtien, sekä Kalle Kepsu ja Yrjö Saarikoski.

Tällaisena merkkipãivänä emme saa luonnollisestikaan unohtaa kiittää nii tä Pyrintöläisiä, jotka vasta viime vuosina ovat vetäytyneet syrjään ansiokkaan seuratyön tehtyään. Ajatellessani tätä asiaa etukäteen päätin mielessäni, etten lausu yhtäkään nimeä tässä  yhteydessä, koska lausuttavia nimiä olisi kovin paljon ja luettelo näyttäisi  ja olisikin jäsenkortiston aakkosjärjestyksellistä ulkolukua, sillä niin moni Pyrintöläinen on vuodesta toiseen uhrannut aikaansa meidän kaikkien hy väksi. Lienee paikallaan kuitenkin iukea 15 vuotta sitten pidetyn vastaavaniaisen juhlan - silloin 25-vuotisen taipaleen merkeissä - juhlakokouksen valitseman johtokunnan ja eri jaostojen jäsenten nimilista, joka parhaite kuvastanee kulunutta aikaa siinä mielessä, että tuosta joukosta vielä kovin moni on mukana tavalla tai toisella, joskin osa heistä on poistunut keskuudestamme jätettyään meille pysyvän ja kauniin muiston.

Tuolloin 18.11.1956 johti vuosikokouksessa puhetta Kalle Koistinen, ja hänen johdollaan valittiin puheenjohtajaksi Vladi Marmo, sekä muiksi luottamushenkilöiksi Pentti Kunnasvuori, Paavo Seitsamo, Kimmo Kekki, Helena Seitsamo, Nils Ekström, Saulo Kepsu, Aulis Laine, Hilkka Silvola, Ville Savola, Mikko Olsonen, Aku Lemström, Pia Lemström, Esko Uotila, Fjalar Rökman, Kalervo Lahtinen, Martti Tapanainen, Onerva Töyry, M. Jousmäki, Maj-Lis Savola, Annikki Tikkanen, Ursula Uotila, Erkki Pyrrö, Eero Saarikoski, Leena Jousmäki ja sihteeriksi Viki Marmo. Kiitokset Teille kaikille.

40-vuotisen taipaleen matkalle mahtuu monia sellaisia merkittäviä urheilutapauksia, joiden maininta tässä tilaisuudessa olisi enemmän kuin aiheellista, mutta mainitsen tässä vain otosmaisesti eräitä, sanoisinko kohokohtia. Ensimmäiset juhlat vietettiin Forsblomeilla Ramonan ja Donna Klaran sävelien tahdissa ja juhlan tuotto oli huomattavat 20:-.

Ensimmäinen hiihto-ottelu suoritettiin 1932 Leppävaaran Kiriä vastaan voitollisesti, samoinkuin vastaava ottelu yleisurheilussa kesällä 1932. Samalta kesältä on edelleen voimassa Pyrinnön vanhin yleisurheiluennätys, V. Forsblomin 110 m:n tosimatalien aitojen tulos 21,8.

Samana kesänä oteltiin myös ensimmäisen kerran jalkapallossa Kiriä vastaan. Tuloksena oli tasapeli 2-2.

Vuonna 1933 liittyi seura jäseneksi SVUL:oon.

Liittymisvuonna oteltiin pesäpallossa ensimmäisen kerran ja vastustajana ol silloin Helsingin Maanviljelyslyseo. Voittajaksi selviytyi Pyrintö 4-2.

Alkuun oli siis päästy komeasti ja Pyrintöläiset kävivätkin useita otteluita eri urheilumuodoissa monia Helsingin seudun seuroja vastaan. Menestys oli luonnollisesti vaihtelevaa.

Oli matkassa huonoakin onnea, sillä 1934 piirin hiihtomestaruuskilpailussa suomalaisella kansakoululla sattui valitettava kömmähdys, kun kilpailijat tulivat täysin eri suunnalta maaliin kuin piti. He olivat eksyneet. Tämä oli tietysti kaikki masentavaa alkukankeutta, sillä sen jälkeen on Pyrintö järjestänyt monia suuria kilpailuja loistavalla menestyksellä, joista pienimpiä ja vähätöisimpiä ei suinkaan ole Tahkon-hiihdot, joiden muonpauoli varsinkin on teettänyt tyttärillemme kovasti töitä.

Kyllä Pyrintöläiset suunnistivatkin, ja 1938 SM-kilpailuissa oli Pyrintö paras suomenkielinen seura. Pyrintö oli myös se seura, joka järjesti ensimmäiset piirikunnalliset kilpailut ja Pyrintöläisiä ne, jotka ensimmäisissä yösuunnistuskilpailuissa veivät kärkisijat.

Koripalloa on Pyrinnössä pelattu kauan. Voimistelunopettaja Nils Fabricius toi tämän palloilumuodon Suomeen 1937. Aluksi se oli ylioppilaiden peli ja ESO:n kulta-aikaa. Urheiluseuroista mainitaan yleisesti HNMKY edelläkävijäksi, mutta kyllä Pyrintö otti koripallon omakseen aivan samoihin aikoihin.

Jo v. 1939 järjesti pesäpalloliitto Cup-sarjan alaisilleen seuroille ja Pyrintö selvisi loppuotteluun Pallo-Tovereita vastaan, häviten kuitenkin 24-14. Samana vuonna valittiin ensimmäinen koripallomaajoukkue EM-kisamatkalle Kaunasiin ja kolme Pyrintöläistä: V. Marmo. M. Salminen ja R. Valtonen kuului tuohon kuuluisaan joukkoon.

Sotien jälkeisenä aikana oli koripallokunniamme ensisijaisesti tyttäriemme harteilla, ja he menestyivätkin tuolloin yhä paremmin ja vihdoin v. 1955 oli nousu mestaruussarjaan selviö. Tuossa joukkueessa pelasivat Pia Lemström, Kirsti Nurmela, Hilkka Silvola, Rauni Sutela, Hilkka-Maija Silvo, Helena Seitsamo ja Vieno Vesterinen. Sarja oli kova ja tasainen ja vierailu pääsarjaan jäi kovin ranskalaiseksi.

Kuten tiedämme, keskittyy toimintamme tänään koripalloiluun ja edustusjoukkueemme koettaa pitää ja parantaa niitä asemia, jotka on saavutettu pitkän ja joskus toivottomaltakin tuntuneen vuosien yrityksen jälkeen. Edustusjoukkueemme on tällä hetkellä hyvää Suomi-sarja tasjoa ja omaa hyvät mahdollisuudet jopa nousta miesten valiosarjaan. Nousu ja varsinkin pysyminen mestaruussarjassa edellyttää yhtenäistä ja taitavaa joukkuetta, jonka vahvistuksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja parhaiten niin, että tulevat "ykkösmiehet" saadaan kasvatetuksi omista junioripelaajista. Tämäkään ei vielä riitä, vaan nämä pelaajat on voitava saada pysymään kasvattiseurassaan, sillä valmiit maajoukkuetason miehet ovat hyvin haluttua tavaraa toisiin, varakkaimpiin seuroihin.

Seuran junioritoimintaan kiinnitetäänkin entistä enemmän huomiota, vaikkakin ainainen, eikä yksinomaan Pyrintöä koskeva valmentajapula asettaa omat rajoituksensa. Seuran junioriharjoituksissa käy tällä hetkellä n. 70 poikaa, joka muutaman vuoden takaiseen määrään verrattuna on moninkertainen. Samalla on myös huomattava paikkakunnan tyttöjen uudelleen virinnyt kiinnostus koripalloa kohtaan.

Edelläsanottuun viitaten voidaan todeta, että Leppävaaran Pyrintö on 40-vuotisen taipaleensa aikana läpikäynyt monta eri kehitysvaihetta, joiden yhteisvaikutuksesta on entisestä yleisurheiluseurasta tullut kovin ajan tendenssiä kuvaava erikoisseura, koripalloseura. Uskonkin, että kymmenen vuoden kuluttua voidaan seuran historiikkiin lisätä jotain vuoden 1939 koripallomaista hohtoa.

Kiitokset vielä kerran kaikille yhteisesti.

Pentti Kämäräinen

Klikkaamalla alla olevia kuvia saat kuvat suuremmiksi.